Supernaiset

Kokoonnuttiin lauantaina Alexandran, Katin ja Ninnan kanssa grillaamaan, jurouilemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Herkuteltiin mm. perunasalaatilla (jonka minä tein, hihih), ihan perus salaatilla kera avokadon, cashew pähkinöiden ja halloumijuuston, uusilla potuilla ja voikastikkeella, makkaralla, pihveillä ja tuorejuustotäytteisillä pekoniin käärityillä herkkusienillä. Yllätyksenä tytöille toin suklaafondueta ja dipattavaksi omppua ja appelsiinia. Erittäis sopivasti sattui että Kati toi vaahtokarkkeja. Sai taas nauraa sydämen kyllyydestä ja nauttia hyvästä ruuasta ja parhaasta seurasta :)

Kätevinä emäntinä koottiin ja purettiin teltta joka löydettiin Alen varastossa. Piti tarkistaa onhan se ehjä ja valmis Juhannuksen viettoon Kalajoella meidän kanssa! En malta odottaa! Kävin tänään ostamassa parit kertakäyttösadetakit, täydentämässä juomapuolta ja olen varautunut ja hamstrannut töistä kosteuspyyhkeitä. Eli siis lähdetään torstaina kohti Kalajoen leirintäaluetta ja festarihumua. Niin ja ostin 19 euron huulipunan. Minä joka aina pihistelen meikeissä. Toivottavasti on hyvä. Ainakin make up storen työntekijä oli ihana ja avulias.

Pajon muuta jännää en työkiireiltä ole sitten ehtinytkään. Viime viikolla oli yksi vapaapäivä. Lisäksi vain yhtenä päivänä piti olla tuplavuoro, ja muuten pelkkiä yövuoroja. No lopulta tuplavuoroja tuli neljä. Mahtaa palkkapäivänä hymyilyttää!

Enää kaksi työiltaa ja sitten alkaa kolmen viikon äärimmäisen hyvinansaittu LOMA <3 Suunnitelmat on vielä vähän auki, mutta ainakin kesäteatteriin ja Tampereelle valmistujaisjuhliin on aikomus mennä. Saa nähdä mihin nokka näyttää.

lisäksi tämä kuva tiivisti jotenkin täydellisesti meidän teltankokoamistunnelmat:

Täydellinen joululahja

Tänään sain ihanan joululahjapaketin Ninnalta. Ja avasin sen hiukan etuajassa. Ja se oli ihan huippu! Hyvin harvoin kukaan osaa ostaa minulle lahjaksi mitään vaate/koru/laukku hommia, joista oikeasti tykkäisin, mutta nyt Ninna oli onnistunut täydellisesti!

Paketista paljastui aivan I-H-A-N-A kirjekuorilaukku. Siihen saa ranneremmin tai olkahihnankin kiinni ja se oli vähän isompi niin mahtuukin sisälle tavaraa ja voihan materialismionnellisuus <3

Laukun sisällä oli kokoelma Lindan lemppareita: Viiniä, sitruunapippuria (käytän tosi paljon ruuanlaitossa) sekä teetä. Eikä mitä tahansa teetä, vaan ihanaa Clipperin vadelmaluomuteetä. Olen niin monesti kuolannut tuon merkin teemakuja, mutta en ole koskaan saanut aikaiseksi ostaa. Suurkiitokset! <3

Hommattiin muuten Petran kanssa liput Rotuaari Piknikille katsomaan Jukka Poikaa, Cheekiä ja Haloo Helsinkiä! Viime vuonna jäi Piknikki näkemättä, koska olin ihan liian myöhään hankkimassa lippuja sinne. Tänä vuonna en aikonut jäädä rannalle, vaan olin hyvissä ajoin liikkeellä!

Tämä päivä on mennyt siskon kanssa hengaillessa ja ruokaa tehdessä. Ja illaksi töihin. Ehkä tuon siskosen kehtaa kuitenkin jättää yksinkin tänne. On se kuitenkin suhteellisen sisäsiisti ;)

Tältäkö se tuntuu..?

Ensimmäinen lukiovuoteni on lopussa. Olen keväällä eronnut yläasteaikaisesta poikaystävästäni, ja niin on myös ystäväni Alexandra. Tämä kesäloma mennään teemalla ''Sinkkukesä 2011!''. Ennen lomaa olisi kuitenkin vielä viimeiset lukiobileet. Lyseon järjestämät, joten kuulopuheiden perusteella odotan aika laimeaa menoa. Ei kiinnostaisi mennä, mutta Ale taivuttelee minut mukaan. Birgeet järjestetään Teekkaritalolla keskiviikkona 1.6.2011. Torstai on vapaa, mutta sitten on vielä pari päivää ohjelmaa ennen lomaa. Esimerkiksi lauantain biitsipäivä Tuirassa. 

Biitsipäivä ja Kati <3

Keskiviikkoiltana körryyttelemme Teekkaritalolle Alen skootterilla. Kuskina Ale ei juo, ja minullakin on vain kaksi pientä siideriä. Porukkaa on vielä aika vähän. Paikalla on todella paljon yläasteaikaisia tuttuja naamoja Kempeleestä, jossa asuin. Pikkuhiljaa porukkaa virtaa paikalle ja bileet lähtevät käyntiin, vaikkakin aika laimeana. Jossain välissä hukkaan kaverini ja päätän suunnata pihalle ja sitten etsimään tuttuja. Pujottelen tanssilattian läpi ovea kohti, mutten vielä pääsekään pihalle asti. Törmään (en kirjaimellisesti) tutunnäköiseen jätkään tanssilattialla. Taisi olla samalla yläasteella. Nimi taisi olla Antti tai joku. Päällä hänellä on huonohkosti istuvat farkut ja mustaharmaa raidallinen huppari. Selässä lisäksi reppu. Eikö sillä ole kuuma? Tanssimme hetken yhdessä. Minulla on hirveän kuuma, vaikka päälläni on vain olkaimeton minimekko. Siispä päätän jatkaa matkaani ulos. Huudan metelin yli meneväni pihalle. Yllätyksekseni jätkä lähteekin mukaani. 

''Sä oot tosi nätti'' jätkä sopertaa hiukan sammaltaen. Huhhuh, en huomannutkaan, että hän oli niin humalassa. Kiitän ja kysyn varmistaakseni, eikö hän ollutkin Kempeleen yläasteella. Muistin oikein, ja hänkin muistaa minut. 

''Muistatko mun nimeä?''

''Eikö se ollut.... Iida?''

''.... Mun siskon nimi on Iida..''

''Eikun Linda! Muistatko sä mun nimeä?''

Hitto vie! Sisällä muistin vielä. Päähäni tulee vain sukunimi.. Eikä tämä on noloa.. Hän sanoo nimekseen Antti. Tietysti niinhän se oli! Juttelemme hetken pihalla ja menemme takaisin sisälle tanssimaan. Anttikin alkaa selvetä. Välillä tanssimme ja välillä käymme pihalla vilvoittelemassa. Jossain välissä suuntaamme rantaan, joka on ihan talon vieressä. Talsimme nokkosten varjostamaa polkua ja yritän välttää osumia paljaisiin sääriin. Rannassa on vene ja vitsailemme soutelemaan lähdöstä. On suhteellisen lämmin, vaikka on vasta kesäkuun ensimmäinen päivä. Tai sitten tanssi lämmittää vieläkin. Juttelemme niitä näitä ja suutelemme. Löydämme leveämmän polun takaisin juhlapaikan pihaan. Pysähdymme polullakin välillä pussailemaan. Minulla on vapautunut ja hyvä olo. Menemme vielä tanssimaan, mutta pian pitää jo lähteä. Olemme Alen skootterilla laittamassa lämmintä päälle ja valmistautumassa lähtöön. Antti pyöräilee paikalle vielä juttelemaan, ja pussaamme vielä kerran. 

''Nähdään!''

''Joo nähdään''

mutta emme kuitenkaan vaihda numeroita.

Kotona käyn heti etsimässä Antin facebookista. En kyllä kehtaa pyytää heti kaveriksi, etten vaikuta ihan yli-innokkaalta tai stalkkerilta! Syömme Alen kanssa ranskalaisia ja menemme sitten nukkumaan. Ainakin minä tosi onnellisena.

Aamulla tarkastan facebookin ja minulla on yksi uusi kaveripyyntö. Ja se on Antilta! Jee. Juttelemme facebookissa niitä näitä. Nyt vaihdamme numeroitakin. Puhe menee päättäreiden juhlimiseen. Olen menossa käymään Nallikarissa ja siitä sitten kaupunkiin. Kehotan häntä ilmoittelemaan jos eksyy lauantaina samaan suuntaan.

Lauantaina minulla on elämää suurempi vaatekriisi. Haluan näyttää kivalta, jos vaikka Anttiinkin törmään.. Luottoshortsit ja nahkarostin kanssa sopiva toppi saa kelvata. Menemme ensin Naltsuun ottamaan kuvia, mutta tuuli on niin kova, että siirrymme Ainolanpuistoon. Päästyämme sinne Antti soittaa:

''Missä ootte? Me ollaan täällä Nallikarissa?''

''Me just lähdettiin sieltä! Ollaan Ainolanpuistossa''

''Missä se on?''

Sovittiin sitten, että näemme Toripolliisin luona. Hän tulee sinne kavereidensa kanssa. Onkohan minulla hiukset hyvin? Minulla on kauhea vessahätä joten kipaisemme kiikelin bajamajoilla ennen kuin menemme takaisin Ainolaan. Loppu illan pyörimme ympäi kaupunkia, torinrantaa ja Ainolanpuistoa kuka milloinkin hukassa. Jossain välissä On jäljellä Minä ja Antti, sekä Kati ja Ale. Antin kaikki kaverit ovat hukassa. Alexandra ja Kati huikkaavat lähtevänsä etismään heitä, ja virnistävät minulle vihjailevasti. Tosi hienovaraista tytöt! Jäämme kahdestaan puistoon tyhjään puistoon Jätskimajakan juurelle. Istumme penkillä jutellen ja pussaillen. Tähän tyyppiin voisi vaikka ihastua. 

Lopulta suunnilleen kaikki ovat löytyneet. Äiti soittelee hermostuneena ja käskee minut kotiin, koska minulla lähtee juna Turkua kohti melko aikaisin seuraavana aamuna. En millään malttaisi lähteä, mutta pakko mikä pakko. Alkaa tulla kylmäkin. Ale ja Kati tulevat meille yöksi, joten lähdemme yhtä matkaa. Sanomme heipat, Antin kanssa vähän pidemmät heipat. Milloinkohan näemme taas? 

Moni osaa varmaan päätellä, että näimme aika monta kertaa :) Kesäkuuni oli tuolloin todella kiireinen, mutta aina kun puristin jostain päivän ennen uutta reissua nähtiin heti. Tuolta kesältä löytyisi romaain verran kerrottavaa. Ekoja leffatreffejä, Äidin ja Antin ensitapaaminen, Qstock, meidän Tampereen reissu... Ja syksymmältä se, miten Antti ensimmäisen kerran sanoi rakastavansa minua. Se oli kunnon hellekesä, jolloin ei tarvinnut stressata juuri mistään. Kavereiden kanssa tuli oleiltua paljon rannalla, ja joka hetkestä oli helppo nauttia. Se oli se kesä, kun kävelin ympäriinsä hymyillen kuin idiootti, koska olin vain niin mielissään kaikesta kokoajan. Olin rakastunut. Elämäni paras kesä.

Muistoja: Wanhojen tanssit

Toivottiin postausta Wanhoista, ja näin Throwback Thursdayn kunniaksi ajattelin sen tehdä. Kuvat on vähän huonolaatuisia ja kaikki itse tanssista otetut kuvat on ihan heilahtaneita, mutta eiköhän jokunen onnistunutkin löydy :)

Ensimmäinen asia, joka wanhoihin yleensä hommataan on tanssipari. Tyttövaltaisessa koulussa tästä oli erityinen stressi. Onneksi silloinen poikaystäväni halusi tanssia kanssani. Tietoisena siitä, kuinka hankalaa meidän koulusta oli löytää pari, vannotin hänet tanssimaan kanssani, vaikka eroaisimmekin. Niinhän siinä sitten kävi, että ero tuli. Lukion toisen vuoden alkuun mennessä seurustelin Antin kanssa. Antti kävi tuolloin vielä Kempeleen lukiota, joten jos olisimme halunneet tanssia yhdessä, olisi jomman kumman pitänyt vaihtaa jaksoksi koulua. Antin kaikki kaverit olivat Kempeleessä, joten en voinut pyytää häntä vaihtamaan OSYKiin, mutta hänpä itse halusi tulla. Lopulta vaihtoi kokonaankin meidän kouluun. Niin vältyin tanssimasta wanhat eksäni kanssa ja sain samalla maailman parhaan tanssparin <3

Seuraava huolenaihe jokatytönwanhjoentanssistressauslistalla olikin sitten mekko. Oulun kauppojen valikoimat eivät miellyttäneet, tai olivat turhan kalliita, joten päätin tilata puvun netistä. Päädyin tilaamaan mekon osoitteesta dinodirect.com. Hintaa mekolle tuli toimituskuluineen n. 95€, eli säästin aika pitkän pennin.  Tanssikengätkin löytyi alennuksesta. Korvakorut lainasin siskolta, ja tiaran (joka muuten meni heti tanssipäivänä rikki..) ostin Glitteristä. Mekko oli aavistuksen iso, ja helma liian pitkä. Korkeilla tanssikengillä, ja vannehameella sain sitä kuitenkin hiukan nostettua.

Jos jollakulla on itsellään/tutullaan wanhat tulossa ja minun Tuhkimomekkoni kiinnostaa, niin halvalla lähtee! Ottakkee yhteyttä. 

tää kuva on ollut jo, mutta tästä näkee mekon parhaiten, niin ihailkaa sitä vielä tässä <3

Tanssiharjoituksen sujuivat Antin kanssa hyvin mallikkaasti. Niiden ala-asteen luokanope oli aina tanssituttanut niillä valssia sun muita paritansseja ja kyllä Antti osasikin tanssia, ja oppi tanssit hyvin. Itsellänikään ei vaikeuksia ollut :D Paikkojen jaossa minulla olisi ollut pieni hinku eturiviin, mutta Antti ei halunnut, niin päädyttiin sitten toiseen riviin. Muistan yhdet harjoutukset, kun tanssimme Muistan sua Elainen tahtiin, ja jossain kohtaa, kaikki parit sekosivat tanssissa tai unohtivat miten se jatkui, paitsi Antti ja minä. Hihii ;D Se olikin meidän pravuuri tanssi.  

Tanssiaispäivä oli kokonaisuudessaan aivan ihana prinsessapäivä. Heräsin kuudelta hiustenlaittoon, että ehdin meikkiin ajoissa. Äidin miesystävän, ja nykyisen kihlatun, pojan tyttöystävä laittoi hiukseni, hän teki myös lakkiaiskampaukseni. Meikissä kävin Ponnarissa. Oli ihanaa olla vain laitettavana, ilman stressiä siitä, osaako tehdä itse nätit meikit sun muut. 

Ennen tanssimista, koululla otettiin parikuvia ja iso yhteiskuva. Jälkeenpäin vähän harmittaa, ettei Antin kanssa otettu sitä parikuvaa :( Wanhojen päivänä tanssimme kahdesti. Ensin urheilutalolla ja sitten myöhemmin Ouluhallissa. 

Tanssit oli hyvin opeteltu ja muistissa. Vaikeuksia tuotti ainoastaan mekkoni liian pitkä helma. Sitä ei ollut voitu lyhentää, koska helma koostui monesta kerroksesta kangasta, joista päällimmäisenä sininen ja vihreä ohut harsokangas, jotka olisi olleet erittäin hankala lyhentää fiksusti. Urheilutalon lattia oli liukas, ja liukastelin useamman kerran helmaani, mutta joka ikinen kerta Antti piti minut pystyssä. Pahimmin säikähdin Petrinvalssin peruutuskohdassa, kun olin ihan vähällä kellahtaa selälleni, eikä Antti ollut kiinniotto etäisyydellä. Onneksi sain korjattua tasapainoni. Viimeisenä biisinä meillä oli Michael Jacksonin Thriller. Siinä meinasin lentää ihan kunnolla, mutta sinnikkäästi Antti yhä koppasi minut takaisin tanssin pyörteisiin :)

Ouluhallissa alusta ei onneksi luistanut ollenkkaan, ja siellä ei ollutkaan minkäänlaisia vaikeuksia pysyä pystyssä. Lievää päänvaivaa aiheutti kuitenkin repeytynyt vannehame. Siihen oli tullut sivusuuntainen viilto, josta jalkani meni kokoajan läpi. Yritäppä sitä sitten siinä kesken tanssin saada jalka irti sieltä! 

Nyt kuulostaa hirveältä valitukselta tanssikokemuksesta tämä homma. Minusta oli kuitenkin ihanaa tanssia, ja olin onnekas saadessani tanssia Antin kanssa. Liukastelut ja juuttunut jalka olivat vain pieniä epämukavuuksia, eivätkä ne menoa haitanneet!

tässä vielä vähän havainnolistavaa paint taidetta jos en osannut selittää miten se jalka siitä meni

OSYKillä oli varattu ruokailu Sassista, mutta Antti ja minä plus pieni porukka lähdettiin Olimpokseen. Ruuat oli ihan okei. Siitä matka jatkui kotiin vaihtamaan vaatteita jatkoille. Bussilla sinne mentiin, ja pienen eksyilyn jälkeen löydettiin Teekkaritalolle, jossa jatkot järjestettiin. Teemana oli Saint and sinners. Ikävä kyllä ei Antin kanssa viivytty kauaa, koska minun piti herätä jo kolmelta lentokentälle, josta lähdin koulun projektiin Hollantiin, mutta se onkin jo sitten eri tarina. Lähdettiin jo puolenyön aikaan, ja kotona Antti sai ilon ja kunnian repiä kaikki 500 pinniä pois mun päästä <3 Niitä oli vielä taivutettu koukuiksi, niin ettei varmasti lähde irti. 

Jatkoilta meistä löytyi tasan yksi kuva:

Mun wanhojentanssipäivä oli kokonaisuudessaan tosi onnistunut. Prinsessapäivän kruunasi ihana omannäköiseni prinsessamekko, hauskat jatkot, se kun tunsi itsensä niin kauniiksi, muutenkin huiput prinsessakaverit ja kaikken tärkein: oma prinssi.

Tyttöjen iltailua

Eilettäin pidettiin Petran kanssa kunnon löhö/sauna/leffa ilta. Aluksi Antti kyllä järkytti meidän tyttöjen illan tasapainoa, mutta lähti sitten kotiin. Tehtiin ihania täytettyjä paprikoita, otettiin vähän viiniä ja lämmiteltiin saunaa. Katsottiin myös Väärät Paperit, mutta pääosin ilta meni jutellessa kaikesta mahdollisesta. Jännä, että vaikka ollaan Petran kanssa kuitenkin aika erilaisia, niin juttua kyllä riittää enemmänkin kuin tarpeeksi. Eilenkin ilta meni hujauksessa ohi: 

''Mitä!? Miten kello voi olla puoli kolme, sehän oli ihan äsken 12?!?!''

''Hei nyt se on jo puoli viis! Ehkä pitäis alkaa nukkumaan kohta..?'' :D

Eli joo tuli höpöteltyä käytännössä aamuun asti, ja juttua olisi vielä riittänyt senkin jälkeen.

Ja Möhökin oli kasvanut! Vaikka onhan se vielä ihan vaavi <3

Ennen... 

... ja jälkeen

Paprikoihin tuli täytteeksi aikalailla näppituntumalla:

Hunajamarinoitua kanaa

sipulia

valkosipulia

riisiä

tomaattia

rapeaksi paistettua ilmakuivattua kinkkua

vuohenjuustoa

nams <3 

Antti mäiskäisi päähän koiran lelulla :((

Käytiin myös iltapäivällä Katin kanssa kuvaamassa Koitelin koskilla. En ollut koskaan ennen käynyt. Siellä kylmässä vähissä vaatteissa hilluminen ei ehkä ollut fiksuin idea, koska tänään minulle nousi lämpöä, enkä voi mennä töihin :( Toisaalta tuli sen verran hienoja kuvia, että oli se sen arvoista! Kuvia tulee myöhemmin, ja ehkä (en ukso, mutta EHKÄ) jopa pientä videomateriaalia ;D 

Down by the river

Puita, joki, keltaisia lehtiä, kauniita naisia, hymyjä, naurua, syys tunnelmaa, tuuli, lämpö, neuleita. 

Tällaista meidän syyskuvailuissa.

Varoitus: liikaa kuvia. Mulla on liian ihan ihania kavereita, että olisi voinut valita vaan pari!

<3