Mekkokriisi

Eilen illalla tuli vähän jouluiltua. Tai ainakin minulla tuli ihana joulufiilis. Laitoin itselleni glögiä, kun Antti ei tykkää glögistä :(, ja kaveriksi vähän juustoja piparin ja keksin kera. Tarjolle laitoin myös pähkinöitä ja enkelikarkkeja, joita oli ihan pakko napata mukaan lidlistä. On muuten mailman paras keksintö Castellolta, tuollainen minijuusto lajitelma. Antti kun ei juustojakaan syö, mokoma nirsoilija jää kaikesta hyvästä paitsi.., niin en ikinä viitsi ostaa vain itselleni, ja kavereiden kanssa saa harvemmin aikaiseksi laittaa juustopöytää pystyyn. Siinä oli tosiaan sini- ja valkohomejuustot, sekä yrtti, mustapippuri ja ananas tuorejuustot. Ei ne ihan kaikki yksin menneet, mutta saipa maisteltua kaikkia :)

Käperryttiin sitten yhdessä sohvan nurkkaan ja katsottiin Yksin kotona 2. Vähän joulutunnelmaa siitäkin :D

Onkos muuten mielipiteitä uudesta bannerista? :)

Blogger jostain syystä sotkee näitä kuvia hirveen paljon vaaleammiksi, ja kusee kuvat, eikä minulla ole hajuakaan miksi. Mutta itse mekkopropbleeman: Tilasin tuon mekon Zalandolta viime viikolla. Mietin kauan raskisinko sitä ostaa, se maksoi kuitenkin 65€, enkä todellakaan olisi maksanut tuota hintaa siitä kaupassa livenä. Mietin liian kauan, ja siitä ehti jo mennä koot. Sitten jostain tupsahtikin vielä yksi kappale juuri minun kokoani, ja hätäpäissäni pistin sen tilaukseen ennen kuin kukaan muu ehtii viedä sen nenäni edestä.

Nyt en oikein tiedä pidänkö vai palautanko sen. Jos se olisi ollut halvempi, ei tarvitsisi miettiä kahdesti, mutta nyt..

Eli, syitä miksi PITÄISIN mekon

+ hihan koristelut ovat ihanat
+ olen jo kauan himoinnut yksihihaista mekkoa
+ sopii hyvin pikkujoulukauteen
+ näytti (ainakin mielestäni) hyvältä päällä

Sytiä miksi PALAUTTAISIN mekon

- se on tosi kallis

- pitäisi aina käyttää alushametta

- epäystävällinen pienellekin turvotukselle

- samalla rahalla voisin maksaa puhelinlaskun, ja ostaa uuden mekon, ja hyvässä lykyssä kivat korviksetkin päälle
- mulla ei ole sopivia rintsikoita tuon mekon kanssa --> pitäisi ostaa uudet

APUAAAA :(

Valo täyttää sydämet

 Olen täten selvinnyt pikkujouluista hengissä! Megazonessa oli tosi kivaa. Meitä oli kahdeksan kahteen tiimiin jakautuneena. Enkä ollut edes viimeinen pistetilastoissa! Vain toiseksi viimeinen, eheh.. :D 

Pikkujoulut itsessään meni tosi rennoissa merkeissä. Oltiin täyspotissa. Pyöriteltiin vähän rulettia ja pelailtiin lightning pokeria ja dynamic pokeria (monikaan ei varmaan tiedä niiden eroa, mutta jos alkoi kiinnostaa kysykää toki). Oltiin aikaisemmin saatu valita Göremestä ruokaa ja minä olin päätynyt katkarapuruukkuun riisillä ja tsatsikilla. Ja se oli paha moka. Voi herranjestas sitä sotkua, että sain ne taka-away laatikot edes pöydälle asti ja auki. Jotain pizzaa olisi ollut niin paljon helpompi syödä, mutta minunhan piti ottaa juuri se annos, josta kaikki kastikkeet ja soosit valuu pitkit pöytiä. Lisäksi ''katkarapu'' ruukussa oli ehkä neljä katkarapua. Mutta oli se kuitenkin ihan hyvää! Osa porukasta, minä mukaan lukien, lähti jatkamaan iltaa Gloriaan. Lähdettiin vähän ennen pilkkua, mutta toisaalta tultiinkin aika myöhään. 

Eihän sitä vielä ole yhtä paljon mukana ryhmässä, kun ei vielä kovin monta kertaa olla porukalla hengailtu. Toisaalta ei sitä koskaan tutustukaan kehenkään jos näihin juttuihin ei lähde mukaan! 

täytekuvaa perjantailta

Tällä viikolla luvassa samanlainen työviikko kun viimeviikolla, eli tiistaista perjantaihin töitä. Pikkujoulukausi tuo varmaan kiirettä mukanaan. Saa ainakin tehdä muutakin kuin istua palkkansa eteen ;D

Harmittaa muuten etten ehtinyt Valoa Oulu! valofestareille ottamaan kuvia. Tai edes katselemaan. Siellä oli varmasti tosi kaunista. Inspaisi myös hirmuisesti mennä ottamaan lumikuvia, nyt kun sitä on jo aika paljon pihalla. Yksin ei vaan innostaisi mennä. Valoisa aikakin on niin lyhyt, ja kun nukun aika paljon sen ohi, niin ei jää hirveästi aikaa. Kaikki talvikenkänikin on kellarivarastossa, jonka avain on teillä tietämättömillä. Joku vapaapäivä voisi herätä vähän aikaisemmin. Menee tämäkin ristiin, kun herään aikaisin ennemmin vapaapäivänä kuin työpäivänä :D Pitää nukkua pitkään, että jaksaa töissä! 

Menipä taas valitukseksi. Olen minä oikeasti positiivinen ihminen ja ikuinen optimisti!

Olen muuten ihan rakastanut tähän biisiin: Siitä tulee niin sairaan hyvä fiilis!

                                     

Though my face leaves people screaming, there's a child behind it dreaming

Ja vihdoinkin vapaapäivä! <3 Eilen ehdin töiden lisäksi käydä Petralla kylässä, Voi että Möhö oli kasvanut ihan kauheasti! Alenkin kanssa ehdittiin pikaisesti päivitellä kuulumisia ja hörppiä teetä :) Katsottiin samalla muumi pätkiä youtubesta, hehe. Eipä mitään erikoisempaa ohjelmaa muuten ole ollut. 

 ''Pistä viis!''

 Sain ihan TÄYDELLISEN pöllökorun Petralta tuliaisena Helsingistä! Kiitos vielä<3

Kävin tänäänkin Petralla kylässä. Katsottiin Kaksin Karkuteillä. Sekin on niiiin hyvä leffa. Otsikkokin on pätkä I've got a dream:stä ;D Terkuin Disneyfani-94... Kuten huomaa oli heti pakko saada tuo pöllökoru kaulaan. 

Tänään olit arkoitus pyörähtää illalla Tivolissa. Ei sitä kauan sovi olla, että huomenna jaksaa sitten ammuskella reippaana kaikki Megazonessa!

Pitää vielä tähän väliin vähän hehkuttaa kuinka iloinen olen, että Petran kanssa taas ''löydettiin toisemme''. Ei yläasteen jälkeen oltu yhteydessä yli vuoteen, mutta sitten yhteydenpito taas alkoi. Aika menee aina tosi nopeasti yhdessä, vaikkei tehtäisi oikeastaan mitään. Juttu luistaa aina ja kaikesta on helppo puhua. Oikeastaan Petran kanssa on ollut aina helppoa jakaa ajatuksiaan hyvin avoimesti. On hienoa, kun elämässä on sellaisia ihmisiä joille on helppoa ja turvallista avautua.

Onko muuten mielipiteitä asusta? Toimiiko farkkupaita hameen kanssa?

Hame HM | Kengät Aleksi 13 | Käsikoru Seppälä | Farkkupaita Marlboro Classics äidiltä saatu

Hoksasin muuten, ettei loppukevennyksiä ole tullut laitettua pitkään aikaan. Sen kunniaksi tässä pientä tilannekuvaa. Taustatietoa: Aloin tyylikkäästi nojata käsien ja jalan varassa ''eroottisesti'' tuosta puusta, ja kun nostin kasvot kohti taivasta, oksista lensi kylmää vettä päälle :((

Hauskat viikonlopun jatkot kaikille <3

Muistoja: Wanhojen tanssit

Toivottiin postausta Wanhoista, ja näin Throwback Thursdayn kunniaksi ajattelin sen tehdä. Kuvat on vähän huonolaatuisia ja kaikki itse tanssista otetut kuvat on ihan heilahtaneita, mutta eiköhän jokunen onnistunutkin löydy :)

Ensimmäinen asia, joka wanhoihin yleensä hommataan on tanssipari. Tyttövaltaisessa koulussa tästä oli erityinen stressi. Onneksi silloinen poikaystäväni halusi tanssia kanssani. Tietoisena siitä, kuinka hankalaa meidän koulusta oli löytää pari, vannotin hänet tanssimaan kanssani, vaikka eroaisimmekin. Niinhän siinä sitten kävi, että ero tuli. Lukion toisen vuoden alkuun mennessä seurustelin Antin kanssa. Antti kävi tuolloin vielä Kempeleen lukiota, joten jos olisimme halunneet tanssia yhdessä, olisi jomman kumman pitänyt vaihtaa jaksoksi koulua. Antin kaikki kaverit olivat Kempeleessä, joten en voinut pyytää häntä vaihtamaan OSYKiin, mutta hänpä itse halusi tulla. Lopulta vaihtoi kokonaankin meidän kouluun. Niin vältyin tanssimasta wanhat eksäni kanssa ja sain samalla maailman parhaan tanssparin <3

Seuraava huolenaihe jokatytönwanhjoentanssistressauslistalla olikin sitten mekko. Oulun kauppojen valikoimat eivät miellyttäneet, tai olivat turhan kalliita, joten päätin tilata puvun netistä. Päädyin tilaamaan mekon osoitteesta dinodirect.com. Hintaa mekolle tuli toimituskuluineen n. 95€, eli säästin aika pitkän pennin.  Tanssikengätkin löytyi alennuksesta. Korvakorut lainasin siskolta, ja tiaran (joka muuten meni heti tanssipäivänä rikki..) ostin Glitteristä. Mekko oli aavistuksen iso, ja helma liian pitkä. Korkeilla tanssikengillä, ja vannehameella sain sitä kuitenkin hiukan nostettua.

Jos jollakulla on itsellään/tutullaan wanhat tulossa ja minun Tuhkimomekkoni kiinnostaa, niin halvalla lähtee! Ottakkee yhteyttä. 

tää kuva on ollut jo, mutta tästä näkee mekon parhaiten, niin ihailkaa sitä vielä tässä <3

Tanssiharjoituksen sujuivat Antin kanssa hyvin mallikkaasti. Niiden ala-asteen luokanope oli aina tanssituttanut niillä valssia sun muita paritansseja ja kyllä Antti osasikin tanssia, ja oppi tanssit hyvin. Itsellänikään ei vaikeuksia ollut :D Paikkojen jaossa minulla olisi ollut pieni hinku eturiviin, mutta Antti ei halunnut, niin päädyttiin sitten toiseen riviin. Muistan yhdet harjoutukset, kun tanssimme Muistan sua Elainen tahtiin, ja jossain kohtaa, kaikki parit sekosivat tanssissa tai unohtivat miten se jatkui, paitsi Antti ja minä. Hihii ;D Se olikin meidän pravuuri tanssi.  

Tanssiaispäivä oli kokonaisuudessaan aivan ihana prinsessapäivä. Heräsin kuudelta hiustenlaittoon, että ehdin meikkiin ajoissa. Äidin miesystävän, ja nykyisen kihlatun, pojan tyttöystävä laittoi hiukseni, hän teki myös lakkiaiskampaukseni. Meikissä kävin Ponnarissa. Oli ihanaa olla vain laitettavana, ilman stressiä siitä, osaako tehdä itse nätit meikit sun muut. 

Ennen tanssimista, koululla otettiin parikuvia ja iso yhteiskuva. Jälkeenpäin vähän harmittaa, ettei Antin kanssa otettu sitä parikuvaa :( Wanhojen päivänä tanssimme kahdesti. Ensin urheilutalolla ja sitten myöhemmin Ouluhallissa. 

Tanssit oli hyvin opeteltu ja muistissa. Vaikeuksia tuotti ainoastaan mekkoni liian pitkä helma. Sitä ei ollut voitu lyhentää, koska helma koostui monesta kerroksesta kangasta, joista päällimmäisenä sininen ja vihreä ohut harsokangas, jotka olisi olleet erittäin hankala lyhentää fiksusti. Urheilutalon lattia oli liukas, ja liukastelin useamman kerran helmaani, mutta joka ikinen kerta Antti piti minut pystyssä. Pahimmin säikähdin Petrinvalssin peruutuskohdassa, kun olin ihan vähällä kellahtaa selälleni, eikä Antti ollut kiinniotto etäisyydellä. Onneksi sain korjattua tasapainoni. Viimeisenä biisinä meillä oli Michael Jacksonin Thriller. Siinä meinasin lentää ihan kunnolla, mutta sinnikkäästi Antti yhä koppasi minut takaisin tanssin pyörteisiin :)

Ouluhallissa alusta ei onneksi luistanut ollenkkaan, ja siellä ei ollutkaan minkäänlaisia vaikeuksia pysyä pystyssä. Lievää päänvaivaa aiheutti kuitenkin repeytynyt vannehame. Siihen oli tullut sivusuuntainen viilto, josta jalkani meni kokoajan läpi. Yritäppä sitä sitten siinä kesken tanssin saada jalka irti sieltä! 

Nyt kuulostaa hirveältä valitukselta tanssikokemuksesta tämä homma. Minusta oli kuitenkin ihanaa tanssia, ja olin onnekas saadessani tanssia Antin kanssa. Liukastelut ja juuttunut jalka olivat vain pieniä epämukavuuksia, eivätkä ne menoa haitanneet!

tässä vielä vähän havainnolistavaa paint taidetta jos en osannut selittää miten se jalka siitä meni

OSYKillä oli varattu ruokailu Sassista, mutta Antti ja minä plus pieni porukka lähdettiin Olimpokseen. Ruuat oli ihan okei. Siitä matka jatkui kotiin vaihtamaan vaatteita jatkoille. Bussilla sinne mentiin, ja pienen eksyilyn jälkeen löydettiin Teekkaritalolle, jossa jatkot järjestettiin. Teemana oli Saint and sinners. Ikävä kyllä ei Antin kanssa viivytty kauaa, koska minun piti herätä jo kolmelta lentokentälle, josta lähdin koulun projektiin Hollantiin, mutta se onkin jo sitten eri tarina. Lähdettiin jo puolenyön aikaan, ja kotona Antti sai ilon ja kunnian repiä kaikki 500 pinniä pois mun päästä <3 Niitä oli vielä taivutettu koukuiksi, niin ettei varmasti lähde irti. 

Jatkoilta meistä löytyi tasan yksi kuva:

Mun wanhojentanssipäivä oli kokonaisuudessaan tosi onnistunut. Prinsessapäivän kruunasi ihana omannäköiseni prinsessamekko, hauskat jatkot, se kun tunsi itsensä niin kauniiksi, muutenkin huiput prinsessakaverit ja kaikken tärkein: oma prinssi.

Catching Fire + asu 20/11/13

Oli vähän hankala saada kuvaa asusta, kun piemä tulee niin nopeaa :( Aikakin jäi vähän tiukille, kun piti ehtiä bussiin ajoissa. Meni niin kauan kihartaessa hiuksia ja vaatekriiseillessä. Eli anteeksi toistaiseksi kämy teinipeili! Yritän keksiä jotain toimivampaa tulevaisuudessa. Ajan kanssa. 

Neule Mick's | Shortsit Monki | Kengät Skoponkten | Koru Tuliainen

Vois muuten opetella kattomaan, ettei kuvan taustalla olis niin hirveä sotku.. :D

Bussiin piti ehtiä katsomaan Nälkäpelit -Catching fire elokuvaa. Leffaseurana toimi serkkuni Viola, ja leffaherkkuni oli popparit (pitäisköhän kuitenkin ryhtyä runoilijaksi, kun näin hienoa riimittelyä tulee luonnotaan? ;D) Kamera jäi kiireessä kotiin :( Olin varannut liput jo joskus lokakuussa, mutta tiskillä sainkin tietää, että ne olisi pitänyt myös lunastaa aikaisemmin. Saatiin ainoat jäljellä olevat vierekkäiset paikat ensimmäisestä rivistä, mutta myyjä kehotti tulemaan uudestaan ennen näytöksen alkua, jos peruutuspaikkoja olisi vapautunut. Molemmilla oli hirveä nälkä, koska Viola oli ehtinyt syödä viimeksi koulussa, ja minä en ollut vaatekriiseiltäni ehtinyt syödä ollenkaan. Pyörähdettiin siis Fitwokissa, ja palattuamme Finnkinolle oli meille vapautunut reunapaikat riviltä 13. Jee! 

Koska oli ensi-iltapäivä, oli pientä erikoishappeninkiä. Salissa olijoiden paikkojen perusteella oli arvottu katsojille muutama t-paita, pinssi ja kangaskassi. Meitä ei arpaonni suosinut. Itse elokuvasta tykkäsin hirmuisesti. Ja se oli paljon parempi kuin ensimmäinen Nälkäpelit leffa! Ohjaaja oli eri kuin ensimmäisessä. Erona oli myös se, että tällä kertaa olin lukenut kirjan ensin. Jännä että vaikka tietää tarkalleen mitä tulee tapahtumaan, niin sitä silti jännittää ihan fiiliksissä jänskissä kohdissa. Mutta ehdottomasti suosittelen!

Oli muuten jotenkin epätodellinen hetki toissayönä kun pyöräilin töistä kotiin. Pyöräilin hetken kilpaa rinta rinnan kahden pupujussin kanssa, joista toinen oli valkoinen, ja toinen vielä ruskea. Sen valkoisen erotti vielä kaukaa pimeydestä, mutta ruskea katosi aika nopeaa. Viimekin yönä näkyi jänöjä matkan varrella. Kesällä kotimatkalla tiet vallanneet lokit ja satunnaiset kissat on näemmä vaihtuneet jäniksiin. 

Music is what feelings sound like (video)

Sanon heti ensimmäisenä, että siinä oli oma hommansa saada Antilta lupa julkaista tämä täällä. Mutta sain kuin sainkin suostuteltua! :) Videolla valitettavasti kuuluu ikävä vingahdus, kun Antti liikuttaa sormia kielien päällä, mutta yrittäkää olla välittämättä siitä, ja keskittyä musiikkiin.

Muistan kun Antti ensimmäisen kerran soitti tämän minulle kitaralla. Oltiin juuri tultu takaisin Tukholmasta isän ja Lissen luota kyläilemästä ja Antti oli myös tavannut heidät siellä ensimmäistä kertaa. Olimme sen yön Antin porukoiden luona, missä hänkin silloin vielä asui. Minä istuin Antin huoneessa tuolilla, samalla valkoisella tuolilla joka tänä päivänä on meidän yhteisessä olohuoneessa. Antti kaivoi kitaran esiin ja alkoi soittaa. Biisi oli erittäin kaunis, lisäksi olin tosi väsynyt matkasta, mikä ehkä osaltaan vaikutti siihen, että biisä kuunnellessani herkistyin niin, että pari kyyneltä vierähti poskille. Mikä parasta, hän oli tehnyt biisin itse, ja sanoi tehneensä sen minulle, minua ajatellen. Ikuisena herkistelijänä ja tunteilijana en ollut kovin kuivin silmin ihan hetkeen.

 Biisi kosketti ensimmäisen kerran, kun kuulin sen yli kaksi vuotta sitten, ja niin se koskettaa edelleenkin joka kerta kun Antti sen minulle soittaa. Yksi parhaista lahjoista mitä olen koskaan saanut.

Kiinalaista ruokaa ja kohellus elokuvaa

Tämä vapaapäivä menikin sitten aika rennoissa merkeissä. Aluksi oli tarkoitus tänään kuvailla Katin kanssa, mutta koska rakkaassa ystävässänikin on vähän huithapelin vikaa, oli hän sen unohtanut (no hard feelings, älä huoli!). Tänään annoin itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa ja ah kun nukkuminen on kivaa <3 Päivä lähti mukavasti käyntiin mustikka-banaani smoothiella. Siinä odotellessani Anttia kotiin katselin Ruutu.fi:stä Vain Elämää. 

Myöhemmin kaveripariskunta Joel ja Eepu tuli käymään. Tehtiin pieni reissu makuunissa vuokraamassa leffa, eikä kyllä onnistuttu poistumaan sieltä ilman irtokarkkeja.. Päädyttiin lopulta hangoverin tekijöiltä olevaan kohellusleffaan 21 & over. Eipä se harmaitten aivosolujen toimintaa paljon vaatinut ja oli se myös aika ennalta-arvattava, mutta kyllähän tuon katsoi. Käytiin myös Joutsensillan kiinalaisessa, ja Höyhtyän Göremessä hakemassa vähän ruokaa, kun molemmilla oli niin nälkä, ettei malttanut alkaa kokkaamaan mitään :( Ei kyllä noussut Hai Longin edelle nuo Joutsensillan sapuskat, vaikka hyvin maistuikin.

Kun jäätiin kahdestaan Antin kanssa, musisoitiin vähän pitkästä aikaa :) Antti soitteli kitaraa ja lauleskeltiin. Se on aina tosi mukavaa, vaikkei laululahjoja tällä tytöllä niin hirmuisesti olekaan :D 

 söpöliini :)

Sain muuten sellaista palautetta, että postausta tulee liian harvoin. Olen uskollisesti pyrkinyt kirjoittelemaan ainakin muutaman kerran viikossa, mutta ilmeisesti petrattavaa vielä on. Siispä yritän vähän ryhdistäytyä ja kohdistaa enemmän aikaa ja energiaa tähän blogiin. Kiitos Minnin, minulla on jo yksi postausidea valmiina, mutta jos jollakin muhii juttuehdotuksia tai toiveita takataskussa, niin olkaa hyvä ja kaivakaa ne esiin!